*

Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Homekoulut kuntoon allianssimallilla!

Länsimetro-projektin myöhästyminen, Olympiastadionin perusparannuksen epäonnistuminen sekä lukuisat homekoulut ympäri Suomea kertovat karua kieltä julkisen rakentamisen puutteellisesta tulosvastuusta ja projektiosaamisesta. Sipilän hallituksen nimeämän selvitysmiehen, TEM:n ex-kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan suurin ongelmien lähde on julkisten hankkeiden puutteellinen projektinhallinta, joka on paikoin täysin “kelvotonta”. Osaamisen puute johtaa säännönmukaisiin budjettiylityksiin ja aikataulujen venymisiin.

Säännölliset rakentamiseen liittyvät epäonnistumiset kielivät puutteellisesta tulosvastuusta julkishallinnossa: vastuut ja riskit eivät ole yhteneväisiä eri osapuolilla. Eriävät intressit johtavat osaoptimointiin. Hankkeiden elinkaarivastuun kantaa pääosin tilaaja. Virkamiehet ja poliitikot saattavat tällöin suosia “tilaa ja juokse pois” strategiaa. Vastuun kantaminen projektien menestymisestä on ohutta.

Kuntatasolla rakennushankkeiden tulosvastuun puute näkyy esimerkiksi koulujen home- ja sisäilmaongelmina. Moni kuntapoliitikko esittää - aivan oikein - lisämäärärahoja koulujen korjaamiselle. Harvempi esittää kuitenkaan järjestelmätason reformia asiaan, vaan haluaa kaataa rahaa kestämättömiin rakenteisiin. Tämä ei ole viisasta politiikkaa. Esimerkiksi Espoossa oma ala-asteeni, Päivänkehrän koulu, oli kouluvuosinani homeessa. Astmaatikkona terveyteni altistui vaarallisesti 9-10 vuoden iässä huonolle sisäilmalle. Koulu korjattiin tuolloin kalliilla korjaushankkeilla. Sittemmin sisäilmaongelmat - ja näiden myötä kalliit korjaushankkeet - ovat toistuvasti uusiutuneet. Rahaa palaa ja lapset kärsivät.

Ongelmaan saadaan ratkaisu, kun rakennushankkeisiin otetaan mukaan vastuu kohteen elinkaaresta sen sijaan, että valitaan kilpailutuksessa lyhytnäköisesti halvin urakoitsija. Siinä missä perinteisissä julkisissa hankkeissa tilaajan ja urakoitsijan suhde päättyy pääosin työn tullessa valmiiksi - muodostetaan elinkaari-allianssi -mallissa yhteinen johtoryhmä, joka ottaa ja jakaa vastuun tuloksista. Urakoitsija on vastuussa siitä, ettei kohteessa ilmene kalliita korjaustöitä vaativia ongelmia esimerkiksi ensimmäisten 10 tai 20 vuoden aikana. Mikäli Allianssin johtama hanke onnistuu laadukkaasti etuajassa ja/tai alittaa budjetoidut kustannukset, palkitaan urakoitsija rahallisesti.

Edellä kuvaillut esimerkit kuvaavat sitä tosiasiaa, että kaikessa toiminnassa virkamiehille ja urakoitsijoille tulee asettaa oikeat kannustimet ja vastuu tekemisestä. Ns. allianssimalli tuo tilaajan ja urakoitsijan yhteen saman organisaation alle, jolloin luottamuksen rakentaminen onnistuu projektijohdolta parhaiten, kun nämä sovittelevat intressejä yhteen rakentavan dialogin kautta. Päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. Yhteinen allianssi pystyy välittämään parhaiten hiljaista tietoa eri osapuolten välillä ja jakamaan vastuuta tasaisesti, koska kaikki osapuolet jakavat riskin tasapuolisesti. Allianssissa kaikki ovat samassa veneessä, ja eri tahojen intressit kohtaavat paremmin keskenään kuin perinteisessä mallissa.

Julkiseen rakentamiseen palautetaan tulosvastuu kuntakentällä panostamalla vahvasti projektihallinnan osaamiseen, sekä siirtymällä rakennushankkeissa pääsääntöisesti allianssi-elinkaari -malliin. Allianssimallilla toteutettu Tampereen rantatunneli valmistui puoli vuotta etuajassa ja alitti budjettinsa. Uskon, että tätä mallia soveltamalla ja kehittämällä pääsemme ajan myötä eroon homekoulujen ja Länsimetro-hankkeen kaltaisista säännöllisistä epäonnistumisista.

 

Lähteitä ja lisätietoa:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Valtaosa rakennuksista on jo pystyssä ja nämä tulevat olemaan käytössä pitkään, joten rakentamiseen keskittymällä voidaan vaikuttaa kohtalaisen pieneen osaan ongelmista. Korjausrakentamisella voidaan vaikuttaa enemmän, mutta siihen alianssimalli ei oikein sovi, sillä korjausrakentajan halu/kyky vastata muiden rakentamien rakennusten elinkaaresta on olematon. Lisäksi ongelmana on se, että osa sisäilmaongelmista syntyy puutteellisen ylläpidon (mm korjausvelka) sekä väärän käytön johdosta.

SInällään alianssimalli voi toimia joissain tapauksissa hyvinkin, mutta on tärkeää hahmottaa, että sen kautta voidaan hoitaa vain pienehkö osa ongelmista, muutoksen täytyy olla paljon laaja-alaisempi.

Taannoinen kirjoitukseni avaa lisää sitä mitä tarkoitan: http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234257-home...

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio

Elinkaarimallilla ei näytetä saavuttavan sen terveempiä rakennuksia. Tästä on nimenomaan Espoossa kokemusta (ks. SEEK -hanke).

Tarvitaan olennaisia muutoksia kuntarakentamisen hankintaprosesseihin ja sopimusten / laadun valvontaan sekä myös uudisrakentamista virheellisesti suunniteltuihin ja huolimattomasti rakennettuihin (johdettuihin) kohteisiin.

Myös vastuukysymykset on nostettava uudella tavalla esille, jotta saadaan asiassa muutoksia.

Espoossa voisi aloittaa siitä, että tehdään kaikkiin kouluihin laajat kuntoselvitykset. Näin tiedettäisiin edes se, missä kunnossa koulut ovat. Selvittäminen on edullista verrattuna rakentamisen kustannuksiin. Hyvät selvitykset auttavat myös tekemään hankinnoissa oikeita päätöksiä.

Toimituksen poiminnat