Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Äänestysikärajasta

Kirkollisvaalejen yhteydessä ollaan käyty keskustelua myös valtakunnallisten ja kunnallisten vaalien äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen. Jotkut tahot ovat ehdottaneet tämän aloittamista varovaisesti vaikkapa aluksi kunnalisvaaleista. Nuorten alle 18 vuotiaiden ensiäänestäjien aktiivisuus seurakuntavaaleissa 2010 oli varsin ilahduttavat 15,3% koko maan äänestysaktiivisuuden noustessa 17 %-yksikköön. Vaikka nuorten äänestysinto jäikin alle valtakunnallisen keskiarvon, voidaan tulosta silti pitää varsin tyydyttävänä, koska 15,3% on kuitenkin korkeampi kuin valtakunnallinen aktiivisuus minään vuonna tätä ennen sitten 1980-luvun.

Ikärajan laskemista puoltavien tahojen argumentti nuorten kiinnostusta poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lisäävästä vaikutuksesta on kyllä sinänsä varsin hyvä. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota tavalla tai toisella yhteiskunnan yksilöille tarvittavat perusvalmiudet ja -tiedot vaikuttamiseen heitä koskevissa asioissa. Olen silti eri mieltä johtopäätöksistä, joita nämä henkilöt esittävät: olen eri mieltä siitä, että äänestysikärajaa valtakunnalisissa vaaleissa tulisi laskea.

Päällimmäinen argumentti tässä tarkastelussa on se, että tällainen käytäntö ei ole koherentti sen kanssa, että 16-vuotias kansalainen ei ole tässä iässä vielä juridisesti täysi-ikäinen. Hänelle ei ole siis myönnetty niin sanottuja täysiä poliittisia oikeuksia. Länsimaisissa demokratioissa täysien poliittisten oikeuksien myöntämisen - äänestysoikeus mukaanlukien - on yleensä ajateltu kävelevän käsi kädessä täysi-ikäisyyden kanssa. 16-vuotias ei tätä vielä Suomen lain mukaan ole. 

Toinen argumentti liittyy taas siihen, että on epäloogista ajatella, että 16-vuotiaan katsotaan kykenevän valitsemaan maalle kansanedustaja, muttei valitsemaan itseään, eli olemaan vaalikelpoinen, vaikka tämä olisikin äänestysoikeutettu. Suomen laissa katsotaan, että vaalikelpoinen henkilö ei saa olla niin sanotusti vajaavaltainen, eli käytännössä holhouksen alainen. Joko tätäkin lainsäädännöllistä periaatetta tulisi muuttaa tai laskea täysi-ikäisyyden raja 16-ikävuoteen.

Näin ollen en siis katso, että varsinkin nuorisoliikkeissä trendikkäänä pidetty kanta siitä, että äänestysikäraja valtakunnallisissa vaaleissa tai edes kunnallisvaaleissa tulisi laskea 16-ikävuoteen. Se ei yksinkertaisesti ole koherentti käytäntö nykyisen lainsäädännöllisen linjan kanssa. En myöskään näe, että täysi-ikäisyyttä tulisi muuttaa 16-ikävuoteen. Vaikka moni tämän ikäinen nuori saattaa olla valveutuneempi kuin keskimääräinen aikuisäänestäjä, lienee selvää ettei tämän ikäinen henkilö kykene välttämättä toimimaan täysi-ikäsiltä yhteiskunnan jäseniltä odotettujen valmiuksien tavoin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Visitor (nimimerkki)

Äänestysikäraja pitäisi nostaa ehdottomasti takaisin entiseensä, ehkä jopa pari vuotta siihen lisää.

"Tietämättömyys heikentää demokratiaa

600 000 suomalaista pihalla politiikasta"

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/242470...

"Yhdysvalloissa on jo puoli vuosisataa tutkittu haastattelututkimuksin kansalaisten yhteiskunnallisia tietoja ja havaittu. Vain noin kymmenes ihmisistä on hyvin perillä asioista ja merkittävä osa täysin pihalla. Tutkimuksia on nyt tehty myös Suomessa ja Ruotsissa. Tulokset ovat samansuuntaisia..."

http://www.soininvaara.fi/2010/12/12/suuri-kaalihu...

Toimituksen poiminnat