*

Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Pohdintaa tulevasta hallituksesta

17. huhtikuuta käytyjen historiallisten eduskuntavaalien tulos on kielinyt siitä, että hallitusneuvotteluista on tulossa hyvin vaikeat. Suurimmat vaalitappion kärsineet puolueet, Keskusta ja Vihreät ovat jo ennättäneet ilmoittautumaan oppositioon. Tästä on seurannut se, että todennäköisin hallituspohja tulee olemaan Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten muodostama koalitio. Mediassa "sinipunaniskaksikin" nimetty kokoonpano koostuisi täten 125:stä kansanedustajasta, muodostaen selkeän enemmistöhallituksen.


Tulevasta hallitusohjelmasta on tulossa monien vaikeiden kompromissien liuta. Tämä johtuu ensinnäkin päähallituspuolue Kokoomuksen ristiriidasta Perussuomalaisten ja SDP:n kanssa pelastuspakettien myöntämisestä Portugalille. Jyrki Katainen on linjannut Kokoomuksen olevan tiukasti pelastuspakettien kannalla ja todennut, että "kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä", ratkaisun ollen isänmaan etu. SDP on puolestaan peräänkuuluttanut painotetunpaa yksityisten sijoittajien vastuuta ja Perussuomalaiset linjanneet pelastuspakettejen olevan katastrofaalisia.

Ennakkoasetelma näyttää siltä, että Soinin ja Perussuomalaisten on vaikeata hyväksyä pelastuspakettia juuri missään muodossa. Puolueen linjan ja oppositiopolitiikan keskeisimpiä teemoja ovat olleet nimenomaan vastikkeettomien pelastuspakettejen vastustaminen. Vähintäänkin näitä sopimuksia tulisi muuttaa huomattavasti ennen kuin Soini pystyy mandatoimaan niitä pettämättä kannattajiaan. On aivan mahdollista, että neuvottelut pelastuspaketin osalta ajautuvat umpikujaan, ja joko hallitusta ei saada kasaan oletetussa muodossaan tai vaihtoehtoisesti tukipaketit jäävät hyväksymättä.

Toinen kiistakysymys koskee verotusta. Kokoomus on kannattanut ansiotuloverotuksen laskemista, siirtäen verotuksen painopistettä kulutukseen, eli käytännössä arvonlisäveroon ja erilaisiin haittaveroihin. Ajatus muutoksen pohjalla on se, että työllistämisen kustannuksia työnantajalle halutaan laskea, työllisyyden lisäämisen toivossa. SDP on puolestaan vastustanut tätä ajatusta sillä perusteella, että se muuttaisi verotuksen luonnetta lähemmäksi tasaverotusta. Myös Perussuomalaiset ovat ottaneet kielteisen linjan arvonlisäveron nostamiseen. Ansioverotusta puolue sen sijaan korottaisi, joskin ainoastaan rikkaimpien tuloluokkien osalta. Vääntöä tullaan käymään myös mm. energiaverotuksesta.

Sen sijaan kaikki oletetut hallituspuolueet löytänevät yhteisen sävelen pääomaverotuksen nostamisesta. Jopa oikeistopuolue Kokoomus [sic] on ilmoittanut haluavansa nostaa pääomaverotusta muutamalla prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset ovat tämän lisäksi ehdottaneet veroon lievän progression lisäämistä. Tämän toteutuminen lienee yksi todennäköisimmistä ja ensimmäiseksi toteutettavista operaatioista.

Yksittäiset kysymykset, kuten pakkoruotsi, kehitysapu ja maahanmuutto tulevat olemaan Perussuomalaiselle eduskuntaryhmälle tärkeitä kysymyksiä. Tuntuu todennäköiseltä, että maahanmuuttoa vaaditaan kiristettävän, tai muussa tapauksessa Perussuomalaisten halla-aholaisen siiven kannattajakunta kokee pettymyksen, yhden heidän äänestäjäkuntaa keskeisimmin yhdistävän tekijän, maahanmuuttokriittisyyden, jäädessä huomiotta. Sama koskee kysymystä pakkoruotsista ja kehitysmäärärahojen alentamista. Pakkoruotsin poistoa ja määrärahojen leikkaamista puoltaa myös puolueen soinilais-vennamolainen populistisiipi.

Sen sijaan Kokoomuksessa valtaa pitävä Kataisen ja Stubbin sinivihreä konklaavi tulee suhtautumaan näihin linjavetoihin penseästi. (Vaikka puoluekokouksen päätös puoltaa pakkoruotsin poistoa!) Heille Perussuomalaisten ajamat kannat näissä kysymyksissä näyttäytyvät impivaaralaisena umpimielisyytenä; varsinkin Stubbilta oletettavasti palaa ensimmäisten joukossa käämi tässä yhtälössä.

Sen sijaan aluepolitiikka lienee kysymys, jossa puolueet löytävät toisensa. Kokoomus on ollut vaalien alla selkeiten kuntaliitoksien puolestapuhuja. SDP:kin on antanut ymmärtää olevansa kuntareformien kannalla. Myös Perussuomalaiset ovat ottaneet kantaa kuntien lukumäärän supistamisen puolesta, joskin sillä varauksella ettei niitä tulisi toteuttaa pakkokeinoin. Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet kannakseen, että ensisijainen tehtävä kunnilla on huolehtia riittävästä ja tarpeeksi tasokkaasta palveluverkostosta, niiden lukumäärän ollessa vähemmän oleellinen kysymys.

Demareiden läsnäolo hallituksessa estänee työmarkkinauudistukset, joihin myös Perussuomalaiset ovat suhtautuneet vierastaen. Tanskan mallin mukainen työmarkkinajärjestelmä lykkääntyy vähintään neljällä vuodella. Joustoa työmarkkinoihin ei tulla siis saamaan. Perussuomalaiset ja SDP toki löytävät varmasti yhteisen sävelen laittoman ja pimeän työvoiman karsimiseksi työmarkkinoilta, mahdollisesti ryhmäkanneoikeudella ja tehostetulla valvonnalla. Tämä sopii erityisesti Demareiden ay-agendaan sekä Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaan.

Leikkauslistan suosituimmista kohteista voidaan ainakin mainita kehitysapu, yritystuet ja puolustusmenot. Mitä todennäköisimmin tuleva hallitus tulee leikkaamaan näistä ainakin jonkin verran. Todennäköisesti ensin leikataan yritystukia, josta oletetulla hallituspohjalla lienee jonkinlainen konsensus. Puolustusmenot sen sijaan ovat hankalampi kysymys. Monet isänmaalliseksi arvokonservatiiveiksi tituleerautuvat tahot Persuissa Soinia myöten ovat ilmoittaneet, ettei puolustusmenoista tulisi karsia, vaan niitä tulisi jopa lisätä. SDP ja Kokoomus ovat puolestaan olleet yhtä mieltä maltillisista leikkauksista ja asehankintojen lykkäämisestä. Nähtäväksi jää - mitään huimia leikkauksia ei liene kuitenkaan luvassa.

Johtopäätöksiä
Mikäli "sinipunaniskahallitus" toteutuu ilman apupuolueita, saattaa se saada kasaan olosuhteisiin nähden melko kohtuullisen hallitusohjelman. Sosialismi kuitenkin lisääntynee. Selvää on, että ohjelma tulee sisältämään raakoja kompromissejä. Saattaa olla, että puolueet jakavat politiikan eri osa-alueita siten, eri puolueet ottavat niistä hieman erisuuren vastuun.

Parhaassa skenaariossa myönteisiä uudistuksia tulevat olemaan:
+ Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka
+ Pakkoruotsista luopuminen
+ Kehitysavusta leikkaaminen
+ Pelastuspakettejen mahdollinen torppautuminen
+ Uudistuksien saaminen kuntakentälle ja aluepolitiikkaan

Huonoja puolia tulevat olemaan:
- Pääomaveron nostaminen
- Ay-liikkeen vallan pysyminen vähintäänkin ennallaan
- Puutteellinen leikkauslista
- Mahdollinen ansiotuloverotuksen kiristäminen suurituloisilla
- Verotuksesta ei saada todennäköisesti muutenkaan työhön kannustavaa
- Mahdollinen varallisuusveron palautus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olen tosiaan samaa mieltä..EK:n valtaa täytyisi rajusti leikata pois.

Anna-Leena Nieminen

Virkamiehistöstä pitäisi ennenkaikkea leikata muuta juuri siitä ei ennenkaikkea leikata.

Toimituksen poiminnat