*

Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Liberalismi, libertarismi ja konservatismi

"I believe the very heart and soul of conservatism is libertarianism." 

- Ronald Reagan 

Termi "liberalismi" tuntuu nykyisessä poliittisessa ja aatteellisessa keskustelussa olevan varsin kieroon kasvanut käsite. Suomessa liberaaleina ovat pyrkineet esiintymään monet poliitikot aina vasemmalta oikealle, tarkoittaen termillä hieman eri asioita. "Liberaaliksi" tunnutaan katsottavan - hieman perspektiivistä riippuen - hyvin monenmoisia asioita, kuten vapaamielistä suhtautumista homoavioliittoihin, yksilönvapauteen, maahanmuuttopolitiikkaan tai talouteen. Monet tahot ovat myös pyrkineet yhdistämään termiin mielikuvia, joilla ei ole mitään yhteiskuntafilosofisia ulottuvuuksia. Keskimäärin 'liberaaliksi' tunnutaan katsottavat mm. kansainvälisyys, nuorekkuus, urbaani elämäntapa, vihreys ja niin edelleen.

Valitettavan usein liberaaleiksi identifioituvilla henkilöillä ei ole käsitystä siitä mitä oikeastaan liberalismi tarkoittaa aatehistorian valossa tai yhteiskuntafilosofisessa kontekstissa.  Muun muassa monilla vihreillä ja vasemmistolaisilla poliitikoilla on liberaaliksi tulkittu kanta seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Silti he eivät ymmärrän vapausajattelun kokonaisvaltaisuutta, vastustaen vapautta paljon merkittävimmissä kysymyksissä esimerkiksi talouspolitiikassa. Monet tällaiset henkilöt saattavat käyttää itsestään silti nimitystä liberaali. Tilanne on hyvin kiusallinen länsimaisia arvoja kannattaville aidoille liberaaleille, jonka takia he käyttävät monesti ideologiansa tarkentavana määreenä nimenomaan "klassista liberalismia." Toiset käyttävät määrettä "libertaari", ja kolmannet naamioituvat "konservatiiveiksi". 

Aito ja alkuperäinen liberalismi on negatiivisiin vapauksiin nojaavaa aate. Se perustuu mm. Locken, Kantin ja Smithin kaltaisten suurmiesten määrittelemään vapauskäsitykseen. Niin sanottujen positiivisten vapauksien liittäminen liberalismi -käsitteen alle on myöhempi innovaatio. Se on termin liberalismi etymologista taustaa vasten virheellinen määritys, sillä "positiivisten vapauksien" sisältämät vapaudet voidaan osoittaa tyhjäksi ilmaisuksi. Positiiviset vapaudet eivät ole demokraattisesti ohjatun valtiokoneiston toteuttamana vapautta ollenkaan. Kyseessä on "kansandemokratian" ja "äärioikeiston" kaltainen virheellisesti viljelty käsite. 

Tätä taustaa vasten on korostetun epäloogista, että esimerkiksi liberaaliksi itseään luonnehtiva puolue, Vihreät on ollut vaatimassa kovaan ääneen tiukennuksia esimerkiksi aselakeihin. Toisaalta puolue on suhtautunut myös hyvin epäliberaalisti moniin sananvapautta koetelleisiin aiheisiin, kuten  maahanmuuttokriittisiin kirjoituksiin. 

Toisaalta puolue kannattaa esimerkiksi epäliberaalisti elinkeinotukia, eli tulonsiirtoja "vihreän energian" tuotannolle, varastaen näin markkinaehtoisesti lisäarvoa tuottavilta toimijoilta tuloja talouden suunnitteluun omien henkilökohtaisien päämäärien saavuttamiseksi. Poliittiselle kartalle on selkeästi muodostunut liberaaleiksi identifioituva vasemmistoryhmittymä, joka on ironisesti ilmaistuna pyrkinyt sosialisoimaan positiivisia mielikuvia herättävän liberalismin käsitteen. Vihreä liitto on vain toki yksi näistä tahoista jotka väärinkäyttävät termiä. Ilmiö on jopa tätä nykyä vakiintunut puhekäytäntöihin. 

Huomion arvoista on myös se, että nämä pseudoliberaalit vasemmistolaiset ovat systemaattisesti kritisoineet länsimaisiin arvoihin nojaavaa perinteistä kiinnipitävää kulttuuria ja elämäntapaa, sekä näitä tukevia instituutioita. Varsinkin niin sanotun vihreän "arvoliberaalin" liikkeen toimesta ollaan jatkuvasti väitetty länsimaista modernia kulttuuria pinnalliseksi ja ahneuden ylistykseksi. Esillä on jatkuvasti puheenvuoroja, jotka tuomitsevat kuluttamisen, talouskasvun tavoittelun, yksityisautoilun ja kaupallisen mainonnan. Liberalismi on saanut nurinkurisen merkityksen aiempaan merkitykseensä nähden ja näistä käytännöistä on syntynyt vakiintuneita diskursseja. Käsite on kääntynyt päälaelleen. 

Yhdysvalloissa tilanne on jo sikäli mielenkiintoinen, että maan vasemmistoa kutsutaan nimityksellä "liberals." Huvittavaa nykyisessä puhekäytännössä on, että kun mediassa käsitellään konservatismia liberalismia, ajatellaan usein näiden kahden olevan jollain tavalla toisensa vastakohtia Ranskan vallankumouksessa syntyneen jaottelun hengessä. Toisaalta Yhdysvalloissa demokraatteja pidetään "liberaaleina" ja republikaaneja "konservatiiveina". Mielenkiintoisen elementin peliin tuo se, että Yhdysvalloissa Obamaa ja hänen uudistuksiaan vastustava niin sanottu Teekutsuliike koostuu niin vankoista konservatiiveista kuin liberalismin pisimmälle viedyn haaran edustajista, libertaareista. Mitä järkeä tässä on? 

Todellisuudessa nykymuotoinen oikeistolainen konservatismi on hyvin lähellä klassista liberalismia ja tämän ideaaleja. Se tunnustaa negatiivisen vapauskäsityksen ja länsimaisten arvojen universaaliuden. Molemmat ideologiat tukeutuvat maltilliseen ja spontaaniin kulttuurievoluution, jonka perustana toimivat itsestään syntyneet instituutiot ja arvot. Tähän viitaten on ironista, että nykymuotoinen konservatismi on puhekäytänteessä lähempänä todellista liberalismia, ja vallitsevan puhekäytänteen "liberalismi" jotain aivan muuta... Naurettavinta asiassa on se, että "liberaalius" ja "konservatiivisuus" mielletään nykyisessä puhekäytänteessä toistensa vastakohtina, joka on virheellinen tulkinta. On mahdollista tunnustautua liberaaliksi, vaikka itse suosisikin perinteisiä "konservatiivisia" arvoja. 

On erityisen toivottavaa, ettei jo etymologialtaan vapauteen viittaavaa termiä "liberalismi" lähdetä sekoittamaan aatteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä kokonaisvaltaisen vapauden kanssa. Oikein ymmärrettynä liberalismiklassinen liberalismi ja libertarismi tarkoittavat samoja asioita: niiden aatteellinen perusta on yhteinen. Niillä ei voi olla mitään tekemistä - jo määritelmällisesti - itsensä vastaisten, vapautta rajoittavien aatteiden kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Maailma on suurimmaksi osaksi määritelmäsi mukaan täysin liberaali. Moni ei vain tajua sitä.

Asia on nimittäin niin, että valtiot ovat yksityisiä maaherruusorganisaatioita, jotka omistavat maan ja sen päällä olevan irtaimen omaisuuden. Suomen valtio omistaa Suomen maan ja Suomen kansalaiset omistavat Suomen valtion. Suomen valtio määrää yksipuolisesti maan lait ja myöntää kansalaisille ja yrityksille hallintaoikeuksia.

Suomessa ei ole yksityistä omaisuutta millään muulla taholla kuin valtiolla, lukuun ottamatta ihmisiä, jotka omistavat oman kehonsa ja mielensä. Se, että yksityistä omaisuutta ei ole, todistuu sillä, että maassa vallitsee valtion lait ja valtion veronkanto-oikeus. Alistuminen toisen tahon määrämille laeille ja veroille on osoitus siitä, että yksityinen henkilö tai yritys ei omista maata, eikä sen päällä olevia hyödykkeitä, ainoastaan hallinnoi niitä omistajan suopuudesta. Omistaja voi kuitenkin yksipuolisesti lakkauttaa hallintaoikeuden, josta Suomessa on esimerkkinä pakkolunastusmenettely.

Liberaaleilla ei ole siis aihetta valittamiseen, sillä valtioiden toiminta on täysin legitiimiä, kunhan ne eivät loukkaa omistusoikeuksia. Jos Suomen valtio esim. yrittäisi vallata Ruotsin valtiolta maata, olisi tämä Ruotsin valtion omistusoikeuden loukkaamista ja Ruotsin valtiolla olisi oikeus puolustautua tätä väärintekoa vastaan. Jos Ruotsin valtio sen sijaan alistuisi tälle voimankäytölle ja Suomi saisi alueen hallintaansa, on tämä tulkittavissa alueesta luopumisena ja omistusoikeuden siirtymisenä, vaikka kyseessä olisikin moraaliselta kannalta katsottuna vääryys.

Kovat väittelyt kävin tästäkin tärkeästä seikasta Kauppalehden foorumilla:

Amerikkalaisilla on oikeus jakaa rikkaidensa kaikki omaisuus

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th...

Amerikassa asuu eniten miljardöörejä ja miljonäärejä koko maailmassa. Vuonna 2010 20% rikkaimmista amerikkalaisista ansaitsi 49,4% kaikista tuloista. Vuonna 2007 1% rikkaimmista piti hallussaan 32,6% kaikesta yksityisestä omaisuudesta, kun taas alimmalla 80% oli hallussaan vain 15% yksityisestä omaisuudesta. Ei se väärin ole. Välttämättä.

Amerikan Republikaaneilla ei kuitenkaan ole periaatteen tasolla mitään aihetta valittaa korkeista veroista ja tulonjaosta. Maan omistaa demokraattinen valtio nimeltä Yhdysvallat, joka on osuuskunta ja jonka jäseniä ovat USA:n kansalaiset. Yksityinen osuuskunta tekee omaisuudellaan, mitä sen omistajajäsenet tahtovat aivan kuten yksityinen osakeyhtiö tekee kuten sen osakkeenomistajat tahtovat.

Mikäli tunnustaa valtion, tunnustaa samalla, että kaikki maa ja sen päällä oleva omaisuus kuuluu valtiolle. Omaisuudella voi olla vain yksi herra. Mm. verojen maksu, valtion sääntöjen ja lakien noudattaminen ja äänestäminen ovat alistumisen elkeitä ja osoituksia valtion herruutta ja omaisuutta kohtaan. Samalla tavalla, kun käyt jonkun toisen kodissa, sinä kunnioitat tämän kotia istumalla vasta kun saat luvan ja menemättä jääkaapille juomaan maitoa suoraan purkista. Sen lauluja laulat, kenen pöydässä syöt.

Kädenvääntö nk. oikeiston ja vasemmiston välillä on ainoastaan osuuskunnan sisäistä vääntöä meritokratian asteesta. Maaosuuskunnan sisäisessä meritokratiassa on kyse siitä, kuinka vapaasti maassa toimivat yritykset, kansalaiset ja muut ihmiset saavat pitää hallussaan hankkimiansa omaisuuseriä, ilman että valtio niitä verottaa, lunastaa tai takavarikoi. Valtiolla on siten oikeus ottaa vaikka kaikki yksityisten tahojen hallussa oleva omaisuus, mutta tämä ei ole kannattavaa, sille se synnyttäisi epäluottamusta ja vihaa valtiota kohtaan, joka voi näkyä rikollisuutena tai veronmaksajien poismuuttona maasta. Toisaalta liian jyrkkä tulojen ja omaisuuden epätasa-arvo voi johtaa ongelmiin.

Myös sijoitusyhtiöllään rikastunut USA:n rikkaimpiin kuuluva mies, Warren Buffett, ymmärtää tämän. Viime elokuussa hän vetosi hallitusta korottaman veroja USA:n superrikkaille. Buffett, pitkäaikainen USA:n verojärjestelmän kriitikko, laski maksaneensa vain 17,4% veroa tuloistaan viime vuonna, joka on pienempi osuus kuin kellään hänen toimistossaan työskentelevällä 20 työntekijästä. Hänen mielestään USA:n superrikkaita tarvitaan yhteisiin talkoisiin USA:n velkaongelman ratkaisussa.

Amerikan köyhillä ja pienituloisilla on kuitenkin osuuskunnan omistajajäseninä kaikki periaatteellinen oikeus pyrkiä laittamaan USA:n 54 200 miljardin dollarin (2009) omaisuus tasaisempaan jakoon, aivan kuten osakkeenomistajilla on oikeus vaatia korkeampaa osinkoa yhtiön tuloksesta. On sitten tyystin eri asia, kannattaako näin tehdä, sillä meritokratian romauttaminen voi toki myös johtaa ongelmiin. Amerikassa lienee kuitenkin varaa kohtuu suuriinkin oikaisuihin mm. valtion velan takia.

http://www.guardian.co.uk/business/2011/aug/15/war...

http://en.wikipedia.org/wiki/Wealth_inequality_in_...

http://en.wikipedia.org/wiki/Wealth_in_the_United_...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Pasi J. Matilaisen kanssa käymieni keskusteluiden pohjalta tulin siihen johtopäätökseen, että käytin "osuuskunta"-käsitettä tässä väärin. Näin ollen käsite olisi tuossa Kauppalehden foorumikeskustelussa tullut korjata yksinkertaisesti valtiolla tai maaherruusorganisaatiolla.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Reagani oli muuten todella feikki libertaani, sillä hän ei pahemmin hyökännyt keskuspankki-fiat-rahaa vastaan. Lähti vaan vapauttamaan pankkisektoria sääntelystä, vaikka koko rahajärjestelmä perustui valtion myöntämään FEDin fiat-rahan luontioikeuteen.

Todella läpimätä systeemi: pankit pääsevät periaatteessa rajattomaan pääomatarjontaan käsiksi ja samalla sääntely puretaan.

Munaa Reaganilla olisi ollut, jos olisi täydellisesti vapauttanut rahan tai edes siirtynyt kultakantaan, mutta rosmo kun oli, niin vei Amerikan pankkihegemonian tielle, josta nyt maksamme karvaan hinnan maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Liberalistit ovat huvittavia. He näkevät 1700-luvun jälkeisen historian kapitalismin voittona, ja ovat omineet sosiaalidemokraateilta demokratian itselleen. Esimerkiksi John Locke ei kannattanut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaikka monesti annetaan kuva että hän oli melkeinpä keksinyt sen. Toki oli yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle sympaattisia liberaaleja, mutta hanke oli ensisijaisesti työväenliikkeen saavuttama. Ensimmäinen moderni työväenliike (chartismi) syntyi kannattamaan asioita, joita pidämme nykyään ilmiselvinä liberaalin demokratian piirteinä, mutta jotka tuohon aikaan olivat liberaaleille inhottavaa radikalismia.
Saman aatteen nimissä rakennettiin leninistiset diktatuurit ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden demokratian länsimaissa.

Oikeastaan nykyään on vaikea löytää liberaalia joka ei allekirjoittaisi kaikkia sosialistisen/kommunistisen Erfurtin Ohjelman (johon Forssan ohjelma perustuu) kohtia, mutta hän vetäisi vielä paremmaksi: hän väittäisi että tavoitteet ovat liberaalin yhteiskunnan keskeisiä osia, ja käyttäisi joitain (kuten äänioikeutta) esimerkkinä siitä, mikä erottaa sosialistisen ja liberaalin yhteiskunnan.

Lisäksi kapitalismin voittokulku on tarkoittanut sen muuttumista yhä enemmän sosialistemmaksi: valtio on demokratisoitunut ja sen osuus kansantaloudesta on kasvanut koko viimeisen vuosisadan. Toisinsanoen, kansa omistaa valtiota ja valtio tuotantovälineitä yhä suuremmassa määrin.

Tuskin kukaan todella on enää libertaari: vai vastustaako artikkelin kirjoittaja esimerkiksi lapsityövoiman rajoittamista vapaan markkinatalouden nimissä (kuten liberaalit tekivät 1800-1900 luvulla)?
Luetko Locken klassiseksi liberaaliksi, ja jos luet, pidätkö kuitenkin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta asiana jossa sosiaalidemokraatit olivat oikeassa ja Locke väärässä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kevyttä. Kannattivatko Georges Danton tai Maximilien Robespierre yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta? Tai edes myöhemmin Karl Marx?

Forssan ohjelman aikoihin sosialidemokraatit olivat salaisessa yhteistyössä porvarillisten liberaalien kanssa tsaarin hallinnon kumoamiseksi ja tasavallan perustamiseksi, siitä on arkistoissa paljon viitteitä. Eugen Schauman sai ohranan ympärivuorokautisesta kyttäämisestä huolimatta pidettyä yhteyksiä sosialisteihin, vanhoista pöytäkirjoista on kuitenkin leikattu sivuja pois tärkeistä kohdista ; )

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mitä on muuten Mikko Laakso liberaalina mieltä oppivelvollisuudesta? Ylioppilaslakkia voidaan pitää eräänä etatistisena oppivelvollisuuden symbolina, vaikka lukio ei pakollinen kansalaisille olekaan, joskin pohjautuu oppivelvollisuuteen.

Jouni Valkonen

Mikko heitä haaveesi Laissez faire kapitalismista roskakoriin, koska perustulokapitalismi on paljon markkinatalousorientoituneempaa kuin Laissez faire. Tämä johtuu siitä että perustulo optimoi kansalaisten mediaanitulojen tason ja kapitalistien tulot maksetaan mediaanin kansalaisen ostovoimasta.

Lassez fairessa saadaan, erityisesti nykyisin ja lähitulevaisuudessa kun pää osa varallisuutta lisäävästä työstä tekee robotit (nykyisin tosin vielä kiinalaiset), jaettua kansalaiset rikkaisiin ja köyhiin. Koska arvonlisäverottamaton robottien työ ei lisää markkinoiden ostovoimaa, niin tämä laskee roimasti kansalaisten mediaania ostovoimaa, jolloin kapitalistien tulotaso laskee koska heillä ei ole asiakkaita. Tämän vuoksihan oikeat kapitalistit, kuten Nalle Wahlroos, kannattaa avokätistä perustuloa, koska hän tietää että hänen palkkapussinsa riippuu siitä kuinka monelle hän myy asuntolainoja. Köyhille Nalle ei myy asuntolainoja, mutta perustulossa jokaisella on varaa niin halutessaan vuokra-asunnon sijaan asua omistusasunnossa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Perustulokapitalismi" oli sanana minulle uusi, mutta hyvä, jota voisi alkaa keskusteluissa viljelemään.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

"Tämä johtuu siitä että perustulo optimoi kansalaisten mediaanitulojen tason ja kapitalistien tulot maksetaan mediaanin kansalaisen ostovoimasta."

Meinaat siis että kun valtio verottaa kapitalistin puille paljaille ja tuhlaa rahat byrokraatisesti rakennettuihin "hyvinvointipalveluihin"ja tulonsiirtoihin voittaja on lopulta tämä kapitalisti? aika kummalinen logiikka.

Eri asia tosiaan jos tulonsiirot järjestettäisiin jonkinlaisena perustulojärjestelynä jolloin ne tulisivat halvemmaksi, loput makrosta voidaankin vetää laissez fairena.

Jonkun muuten täytyy rakentaa ja huoltaa ne robotitkin, uusia aloja syntyy aina kun tekniikka kehittyy esimerkiksi internetin luomia työpaikkoja ei ollut 70 luvulla eikä niitä osattu odottaa.

Jouni Valkonen

Ongelma ei ole siinä että jonkun pitää huoltaa robotteja, vaan siinä, ettei robotit kuluta. Jos robotit tekee tuottavan työn, niin kapitalismilta ja markkinataloudelta katoaa toimintaedellytykset, koska ei ole kuluttajia. Juuri siksi robottien työtä pitää arvonlisäverottaa ja jakaa tuotto perustulona kansalaisille. Jotta kuluttajien ostovoima säilyy korkeana. Tämä on aito huoli, eikä mitään a priori -talousteoretisointia.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

"Ongelma ei ole siinä että jonkun pitää huoltaa robotteja, vaan siinä, ettei robotit kuluta. Jos robotit tekee tuottavan työn, niin kapitalismilta ja markkinataloudelta katoaa toimintaedellytykset, koska ei ole kuluttajia."

Robotit eivät kuluta mutta automaatio-insinöörit sekä -asentajat kuluttavat. Mitä enemmän automaatiota käytetään sitä monimutkaisemmiksi järjestelmät muuttuvat ja sitä enemmän työvoimaa tarvitaan niiden ylläpitoon.

Miten selität sen että samaan aikaan kun länsimaissa automatisointiaste on kasvanut myös väkiluku ja ihmisten ostovoima on ollut kasvussa koko ajan, siitäkin huolimatta että liian korkeasta verotuksesta johtuen tuotanto on enenevissä määrin siirtynyt aasiaan halpatuotantomaihin?

Täytyy ymmärtää sekin tosiseikka että automatiosointia ei tehdä ellei se ole kannattavaa. Nykyinen yltiöverottaminen nimen omaan kannustaa toimimaan näin, koska yrittäjät maksavat myös työntekijöden korkeammat verot korkeampien palkkakustannusten muodossa. Jokainen veroina kerätty euro vääntää talouttamme kieroon.

"Juuri siksi robottien työtä pitää arvonlisäverottaa ja jakaa tuotto perustulona kansalaisille. Jotta kuluttajien ostovoima säilyy korkeana. Tämä on aito huoli, eikä mitään a priori -talousteoretisointia."

Tämä on aito huoli jos ei ota huomioon sitä että, talous ei ole mikään nollasummapeli. Ihmiset väittivät samaa kuin sinä jo silloin kun peltoja alettiin kyntää traktoreilla ja James Watt modernisoi höyrykoneen.

Jouni Valkonen

Juhani, koska en jaksanut kirjoittaa lyhyttä vastausta sinulle, niin kirjoitin aiheesta sitten pitkän vastauksen omaan blogiini

Automaatio ja työn tekemisen tulevaisuus
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8472...

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Minä pidän liberalismia jo aika pitkälti menetettynä terminä. Sellaista se vain on, kieli muuttuu aikojen myötä. Joskus hyvät ja käyttökelpoiset termit vain menettävät merkityksensä, eikä sille vaan voi mitään muuta kuin ottaa käyttöön uusi, paremmin asiaa kuvaava termi. Suomessahan se on ollut libertarismi, mutta itse olen viime aikoina alkanut viehättymään myös voluntarismista.

Jouni Valkonen

Perustulo on siitä kiva sana, että siitä puuttu se »-ismi» kokonaan. 8^)

Perustulokapitalismi on tietenkin sanana mahdollinen, mutta irrelevantti, koska yhtä hyvin voitaisiin puhua Paavo Arhinmäen perustulososialismista, kuin Nalle Wahlroosin perustulokapitalismista. Samaahan ne molemmat tarkoittavat.

Perustulo siis poistaa jaottelun vasemmistoon ja oikeistoon, Liberaaleihin ja konservatiiveihin sekä sosialisteihin ja kapitalisteihin. Siksi ismi on perustuloon yhdistettynä vähän tarpeeton.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Perustuloa on aivan turha haikailla, koska sitä on täysin mahdotonta saada aikaan nykyisentyyppisessä parlamentaarisessa demokratiassa. Poliitikot eivät tule ikinä hyväksymään sitä. Kaikki yritykset perustulon eteenpäin viemiseksi ovat puhdasta ajanhukkaa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kyllä voi perustulo mennä läpi kovan kriisin ja tietoisuuden seurauksena.

Jouni Valkonen

Samuli, Tanskassa on käytännössä perustulo käytössä. Siellä noin 1300 euron minimi perusturva toimii aika pitkälle perustulon tapaan, ja positiivisia seurauksia esimerkiksi työllisyydelle ei tässä tarvitse alkaa luettelemaan. Alaskassa on käytössä perustulo, joskin pienehkö, ja Sveitsissä on ainakin joissain kantoneissa perustulo käytössä. Lisäksi perustuloa voidaan kokeilla pienessä mittakaavassa.

Ja lisäksi tietenkin niin Mikkoa varmaan kiinnostaa, niin Friedrich von Hayek oli perustulon kannattaja myös.

Toimituksen poiminnat