Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Kaikki blogit puheenaiheesta Itämeri

Lääkejäte ei kuulu Itämereen

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi. 

 

Suomi ainoana Itämeren rantavaltiona hyväksymässä Nord Stream 2 kaasuputken ?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2  maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä.

Onko Suomi ainoana Itämeren rantavaltiona hyväksymässä Nord Stream 2 kaasuputken ?

*****

Muovi ei kuulu Itämereen

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

 

Itämeren hapettomien syvyyskohtien hapetus valolla

Itämeren hapettomiin kohtiin voidaan ankkuroida "ledinauhaa", joka mahdollistaa happea tuottavan kasvuston syntymisen syvyyteen. Syvimmät alueet ovat valottomia, ja  tämä asia edistää hapettomuuden syntyä, koska fotosynteesiä hapen tuottajana ei ole tarjolla. Valaisemalla sopivat syvännekohdat, saadaan luonnon automaattinen ilmausjärjestemä aikaan, joka tarvitsee kohtuullisen vähän energiaa toimiakseen.

Itämeren hapetus vanhoilla putkilla

Itämeren hapettomille alueille voisi hommata vanhoja putkia uusiokäyttöön hapettamaan hapettomia syvänteitä. 

Putkiin porattaisiin hyvin pieniä ilmanpäästöreikiä sopivin välimatkoin ja pumpattaisiin tavallista ilmaa suoraan mereen.
Ilman happi sekoittuisi kuten tuulen muodostamassa aallokkossa ja typpi sun muut nousisivat takaisin ilmakehään.

Ahvenanmaan erityisasema purettava

Ahvenanmaan demilitarisointi sai alkunsa Krimin sodasta 1854–56. Sodan jälkeen Venäjä torjui Ruotsin vaatimuksen saada saaret itselleen, mutta sen täytyi hyväksyä saarten jättäminen linnoittamatta. Venäjän rakentama suuri Bomarsundin linnoituskin tuhottiin. Siitä lähtien Ahvenanmaan maakunta on ollut erityisasemassa kaikkien hallitsemiensa valtioiden sisällä.

Kolmas tie, rauhan tie

Eläkää rauhassa kaikkien kanssa, mikäli se teistä riippuu, silloin ei pyllistellä kenellekkään.  Suomen on hyvä ja viisasta kulkea jatkossakin tällä tiellä, vaikka sodan kauheudet eläneen sukupolven muistutus sodasta yhä väheneen niin sotaorvot jatkavat pahimman , eli sodan muistutuksen mahdollisuudesta.

Jotta rauha säilyisi, niin Suomi tarvitsee jatkossa yleisen asevelvollisuuden. Suomessa on tämä asia hoidettu erinomaisesti. Täällä ei ole mitään tyhjiötä, joka houkuttelisi vihollisen tulemaan maahamme. Puolustuskyvystä on pidetty huolta ja pidetään jatkossakin. 

Ilmastonmuutos, itämerennorppa ja Isis

Ilmastonmuutos on uhkana itämerennorpalle. Vielä sata vuotta sitten laji oli Itämeren runsaslukuisin hylje. Nyt itämerennorppia on esim. Saaristomerellä enää muutama sata. Kaikkiaan itämerennorppia on jäljellä enää noin 20 000, mikä on vain kymmenen prosenttia sadan vuoden takaisesta. Ilmastonmuutos on vienyt etelästä itämerennorpalle elintärkeät jäät. Hylje tarvitsee jäitä lisääntyäkseen.

Ilmastonmuutos näkyy jo Itämeressä

Ilmastoalarmisteista puhumisen aika on ohi. Hälytyskellojen soittelun aika oli ja meni. Ilmastonmuutokseen on myöhäistä herätä, sillä se on jo menossa. Sen vaikutukset näkyvät Itämeren lajistossa ja ekosysteemissä. Luonnostaan vähälajisen ja kylmän Itämeren vesi on jo lämmennyt, ja lämpenee yhä.

Haaste kolmen hukan jahtiin

Haastan kuntavaaliehdokkaat jahtiin lämpöhukan, ravinne- ja materiaalihukan sekä kiinteistöjen tilahukan vähentämiseksi.

Uusi teknologia mahdollistaa energia- ja materiaalivirtojen kierrättämisen aivan eri tavalla kuin sukupolvi sitten. Esimerkiksi meillä Espoossa yli viidennes hiilivoimalla tuotetusta lämmöstä on muutamassa vuodessa jo korvattu jätevesien, datakeskusten ja suurten kiinteistöjen hukkalämmön käyttöönotolla. Pontevin toimin voimme luopua hiilestä kokonaan vuoteen 2030 mennessä ilman bioenergian käytön kohtuuttoman suurta lisäystä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä