*

Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Kaikki blogit puheenaiheesta koulutuspolitiikka

Rätti käteen ja matkaan, tohtorit?

Professori Vesa Puttonen kertoi 19.1.2018 HS:n Vieraskynä-palstalla näkemyksensä akateemisten ja muidenkin työttömien tilanteesta. Hänen mielestään 1) työn perässä on muutettava ja 2) tohtorienkin on otettava vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä. Hänen kirjoituksensa herätti useita ajatuksia ja halun kommentoida. Katsotaanpa:

 

Lisää resursseja kouluun!

Kun minä menin aikanani kouluun, en osannut lukea. Tuskin osasin nimeäni kirjoittaa. Vilkaskin olin.

Silti: tuonaikainen peruskoulu ei luokitellut minua ”erityiseksi”. Olin normioppilas ja menin jokseenkin täydestä, muiden jatkona.

Toisin olisi käynyt nykykoulussa. Ennen kuin olisin kissaa ehtinyt sanoa, olisin noine avuineni saanut otsaani näkyvän leiman – diagnoosin, kuten hienosti sanotaan.

Se, että minua ei aikanaan leimattu erityiseksi oppijaksi, johtui siitä, että ”diagnosointisiivilä” oli tuolloin paljon harvempi.

Lisää resursseja kouluun!

Kun minä menin aikanani kouluun, en osannut lukea. Tuskin osasin nimeäni kirjoittaa. Vilkaskin olin.

Silti: tuonaikainen peruskoulu ei luokitellut minua ”erityiseksi”. Olin normioppilas ja menin jokseenkin täydestä, muiden jatkona.

Toisin olisi käynyt nykykoulussa. Ennen kuin olisin kissaa ehtinyt sanoa, olisin noine avuineni saanut otsaani näkyvän leiman – diagnoosin, kuten hienosti sanotaan.

Se, että minua ei aikanaan leimattu erityiseksi oppijaksi, johtui siitä, että ”diagnosointisiivilä” oli tuolloin paljon harvempi.

Keskustelu koulutusleikkauksista on jäänyt liian yksipuoliseksi

 

Alkuviikosta julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi käyttää OECD-maista peräti 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vastaavasti yksityisen rahoituksen määrä on jopa toiseksi alhaisin.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-suomi-tilastokarjessa-koulutuksen-rahoituksessa-jaljessa-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutustasossa

Mistä tämä kertoo?

Lukioajan alisuorittajat

Keskustelu korkeakoulujen pääsykoevalinnasta käy kuumana tällä hetkellä. Taustalla on Opetusministeriön ajatus siitä, että vuoteen 2020 mennessä siirrytään pääosin ylioppilastodistukseen perustuvaan valintaan. Pääsykokeiden merkitys pienenisi tässä mallissa oleellisesti.

Uudistuksen puolustajat perustelevat muutosta välivuosien vähentämisenä ja sitä kautta korkeakouluopintojen aikaistamisen tarpeena. Samalla halutaan luopua pitkäkestoisista kokeisiin valmistautumisesta, jota vielä konsultit hyödyntävät rahallisesti järjestämällä pääsykoekursseja. 

Suomen korkeakoulujärjestelmä kaipaa muutosta

Bengt Holmström ja Björn Wahlroos olivat kauppakamarien 100 vuotta tulevaisuutta -juhlaseminaarissa keskustelemassa muun muassa korkeakoulutuksesta. Holmström varsinkin oli huolissaan kahdesta asiasta: opiskelijat tuntuvat vain roikkuvan yliopistossa, ja korkeakoulutettujen määrä on kääntynyt laskuun alle 35-vuotiaiden joukossa.

Tutkijoista koe-eläimiksi – miten yliopistosta tuli uuden työn laboratorio?

Julkaistu alunperin Kulttuurivihkoissa 6/2016, siksi "tänä vuonna" tarkoittaa vuotta 2016.  
 

Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.

Yksikään oppilas ei saa joutua tasapäistämisen uhriksi

Viime viikolla kohistiin lehdistössä siitä, että 9-vuotias koulupoika oli tehnyt kotitehtäviään pidemmälle kuin luokan opettaja oli määrännyt. Kyseinen opettaja oli lähettänyt tapauksesta oppilaan vanhemmille viestin “sopimattomasta käytöksestä”. Ikään kuin lisätehtävien tekeminen olisi rangaistavaa, vaikka olisi muita kunnianhimoisempi. Oppilaan vanhemmat - aivan perustellusti - pöyristyivät palautteesta.

Ei ruotsin pakolliselle yo-kokeelle

YLE uutisoi tiistaina 21.03.2017 Juha Sipilän suhtautuvan varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi. Pääministeri Sipilä on sanonut YLE:n mukaan ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Uutinen väittää taustalla olevan ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja. Ruotsin kielen pakollisuus poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

 

Kiinan kieleen panostettava kouluissa

Suomen Uutiset kertoi 01.02.2017 perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion ehdottaneen kiinalaisille ajo-oikeutta Suomessa matkailuelinkeinon edistämiseksi. Tällä hetkellä kiinalaismatkailijat eivät voi ajaa autolla Suomessa, koska kiinalainen ajokortti ei käy Suomessa ajamiseen. Asia on sikäli merkittävä, että kiinalaiset tuovat venäläisten jälkeen eniten rahaa Suomeen (jopa 343 miljoonaa euroa vuonna 2015).

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä