Mikko Laakso Tulosvastuu takaisin politiikkaan!

Kaikki blogit puheenaiheesta maatalous

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Vuoroin polttaa helle ja vuoroin routa – maatalous tarvitsee tukea

Kuivuus koettelee tilallisia ja uhkaa viljelijöiden toimeentuloa. Jopa maataloustukiin nihkeästi suhtautuva Ruotsi on päättänyt maksaa peräti 120 miljoonaa euroa maatiloille satovahinkokorvausta. Suomessa muutaman miljoonan euron saaminen budjettiin on aiheuttanut käsittämätöntä vastustusta joka vuosi.

Maatalouspolitiikan kirjattuja keskeisiä tavoitteita olisi luoda vakautta markkinoille ja taata kohtuullinen elintaso maaseudun viljelijäväestölle. EUsta johdettu maatalouspolitiikka on Suomen osalta epäonnistunut tässä täydellisesti.

Terveisiä maaseudulta

Keskikesän helteellä Helsingin Sanomien tulevaisuustoimittaja oli laitettu matkaan äimistelemään Ylä-Savon ihmettä. Kun ei ne mokomat siellä maaseudulla asumista suostu lopettamaan, ja viimeinen sammuttamaan valoja, vaikka jo 20 vuotta sitten pääkaupungin aviisi niin ennusti.Ylä-Savo valikoitui tutkimuskohteeksi kuulemma juuri siksi, että siellä on tyypillisimmillään koko suomalaisen maaseudun kuva kaikkine haasteineen.

Pelastetaan maaseutu – ei tehdä yhtään mitään!

Viime aikaiseen vilkkaaseen keskusteluun gallupista koskien Suomen asuttuna pitämistä toi Jukka Relanderin kolumni Yleisradion sivuilla raikkaan tuulahduksen. 

Globaalit ruokamarkkinat?

Olen sitä mieltä, että maailmaan tarvitaan globaali ruokavarmuus, jolloin eri valtioliitot ja valtiot voivat tasoittaa ruokavarantoja globaalisti ilman valtiorajoja esimerkiksi Maailman ruokaohjelman WFP kautta.

Perusruoka maailmanlaajuisesti säännöstelyyn?

Ruuantuotanto kannattavaksi Suomessa

 

Viime vuodet, etenkin kesät, ovat olleet maatalouden ja näin ruuantuotannon kannalta kamalia. Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet, että jatkossa ilmastonmuutoksen takia kelit sattavat jysähtää pitkään päälle, esim. helle tai vesisade. Ehkä näistä kuitenkin parempi on helle kuin että koko kesän sataisi vettä. Tai en tiedä, ei pitäisi joutua valitsemaan näistä joko tai vaan sekä että, eli vuoroitellen molempia kelejä pitäisi olla.

Viekää tuhkatkin pesästä

Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on pantava kiertämään jokapäiväisessä taloudessamme niin että ne eivät kerry haitallisiksi jäämiksi.

Kiertotaloudessa on kysymys Suomen maaseudulla jo pitkään edenneestä kehityskulusta. Kiertotalouden vanhin iskulause oli: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä